skip to Main Content
Viikonloppuun Toinen Metrikäs Hauki

Viikonloppuun toinen metrikäs hauki

Edellinen saalisraportointini päättyi varsin onnellisten tähtien alla. Viimeisestä ankkurista haukannut hauki hymyilyttää allekirjoittanutta vielä pitkään.

Perjantaina illalla kävin kamoja läpi, siivosin venettä ja tein pieniä huoltotoimenpiteitä kalustoon. Samalla funtsin, että sääolot vaikuttaisivat ainakin pysyvän aika samoina seuraavana päivänä, kun olin suuntaamassa kaverini kanssa Nauvon ja Korppoon vesien haukien perään.

Sen piti olla vuoden harmain päivä. Ei ainakaan meidän valitsemalla suunnalla sitten toteutunut alkuunkaan. Merivesi oli niin kirkasta, että neljässä metrissä olevasta pohjasta erotti muodot, kivet ja levät. Veden lämpö yli kahdeksassa asteessa. Aurinko paistoi täydeltä terältään, niin täydeltä kuin marraskuussa nyt ylipäätään vaan voi paistaa. Vielä näkyi joku olevan purjeveneelläkin liikkeellä. Aika harmaata tosiaan juu.

Eikä kalasta tietoakaan. Muutama pienempi hauki kävi veneessä, mutta isojen kalojen osalta jäätiin yhteen kontaktiin, joka ei muodostunut kahdella perättäisellä heitolla rävähtänyttä tärppiä kummemmaksi.

Kiertelimme muutaman tunnin ympäri Korppoota ja palasimme vielä lopuksi tuohon isomman kalan tärpin huudeille. Kaverini ensimmäiseen heittoon käytiin tälläämässä, mutta puolta sekuntia myöhemmin todella kauniissa saaristomaisemassa kaikui yksi käytetympiä suomalaisia kirosanoja.

Päättelin, ettei haavia kaivattu.

Odotukset olivat reissulle kovat. Paikat piti olla sellaisia, että ison hauen pommitus vieheisiin piti olla vain ajan kysymys. No, nyt ei valoisa aika vuorokaudessa riittänyt. Toisaalta: maisemat olivat vailla vertaansa. Saaristo on tähänkin aikaan vuodesta äärimmäisen kaunis.

 

Päivän ensimmäinen kala antaa odottaa itseään

Sunnuntaille povattiin säätiedotuksessa kylmenevää keliä. Ilman lämmöt nollassa, pohjoisen puolelle kääntynyt tuuli ja laskeva vesi. Ennusmerkit todella vaikeaan päivään olivat olemassa. Arvelin kalojen löytyvän aika pieniltä alueilta ryppäinä, mikäli siis löytäisimme niitä.

Pohjoisesta puhaltanut tuuli oli myllännyt veden lämpötilasta yön aikana pari napsua pois. Sekin vielä.

Aloitimme kalastuksen eräältä salmialueelta, jossa on paljon kasvillisuutta, sameaa vettä ja saaliskalaa. Vaan eipä näkynyt haukia. Vesi oli niin kovassa laskussa, että välillä tuntui kuin olisi koskessa kalastanut!

Päivä eteni kohti auringonlaskua, eikä meillä ollut veneessä yhtään kalaa. Tärppejä kaverillani oli pari kappaletta, itse olin kelannut tyhjää koko päivän.

Pysähdyimme tutkimaan karttaa ja merikorttia. Jossain se kala on, piti vain löytää se. Yritimme etsiä edes osittain tuulen puoleista lahtea, jossa olisi vähän syvempää vettä lahden ulkopuolella. Kun sellainen spotattiin kartasta lähdettiin kohti viiimeiseksi jäävää lahtea, sillä kisa aurinkoa vastaan ei ollut se, jossa me voisimme pärjätä päivää venyttämällä.

Lahden suulla luotaimen näyttö piirsi lahnaparven. 4-6 metriä vettä, joten shadit siimaan ja lyijyä mukaan. Pommitimme aikamme lahnaparvea ja sen ympäristöä, mutta ei tulosta. Funtsin, että olisikohan tuolla lahden pohjukassa se kala, siellä näytti olevan harvaa kaislaa ja maukkaan näköisiä taskuja kaislikon reunassa.

Ajamme keulamoottorilla kohti lahden pohjukkaa. Punamusta McHybrid aiheutti vilunväreet. Heitän ”taskuun” aivan kaislan juureen, kuten kymmeniä kertoja aimminkin tämän reissun aikana. Yhdellä erotuksella: ISO hauki seurasi veneen vierelle ja pyörähti ympäri. Homma muuttuikin mielenkiintoiseksi! Kaverini vaihtoi myös hybridimallisen McMion siimanjatkeeksi. Ensimmäinen heitto ja tärppi!

Toinen heitto ja kala telakoi itsensä McMioon kunnolla. Kalan pyrstö nousee pinnan yläpuolelle näyttäytymään. Morjens, iso kala. Otan haavin käsiini ja annan kaverin nauttia tilanteesta rauhassa.

Haavissa olevan kalan arvioin silmällä noin 95 senttiseksi. Kun viehe on irti suupielestä ja kaveri nostaa kalan mittalaudalle, totuus valkenee. 105 senttinen pikkujättiläinen!

Iso hauki.

105 senttinen hauki oli päivän ensimmäinen kala veneessä!

 

Vieläkö iso hauki nappaa tänä syksynä?

Kuvat, mitat, palautuminen haavissa ja vapautus. Siinä ison kalan käsittelyn ABC.

Isomus jää kaverin ainoaksi kalaksi tuona päivänä, mutta tuskinpa se häntä haittasi pätkääkään. Itse sain tuosta ankkurista 89 ja 82 senttiset hauet sekä muutaman pienemmän lahden toiselta laidalta.

Kummallista viime reissuissa on ollut shadien huono kelpaaminen kalalle. Suurin osa lukumäärästä on tällännyt jerkkiin ja selkeästi suurimmat kalat ovat purreet hybrideihin. Aiemmin syksyllä, vesien ollessa lämpimämpiä, shadit rokkasivat totaalisesti.

Tähän huomioon vaikuttaa tietysti kunkin viehetyypin saama uittoaika. Esimerkiksi lusikkauistimilla ei ole tullut yhtään kalaa siitä syystä, että ne eivät ole vedessä aikaansa viettäneet.

Viikonloppuna mennään taas. Vieläkö tähän vuoteen tulisi suurhauki?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.